HOME IS WHERE YOUR HEART IS

Elämäni täällä on edellisen blogitekstin jälkeen hieman muuttunut..Viikonloppu Jn kanssa venyi ja venyi, kunnes päätin jäädä Wangiin. Miksi taistella vastaan vain koska matkan alkuperäinen suunnitelma oli reppureissata ja välttää asettumista? Nimittäin sydämeni huutaa: Ahh, täällä on hyvä olla!

Pääsiäinen vietettiin Jn kanssa Nelson Bayssa, ihanassa uima-altaan ympäröimässä hotellissa. Hypättiin huoneemme partsilta suoraan altaaseen, poiketen välillä saunaan ja välillä poreammeeseen. Syötiin hyvin ja nautittiin toistemme seurasta. 

Palattuamme takaisin Wangiin aloitin uudelleen työni Sinin ja Jonin au pairina. Hakusessa on kuitenkin farmihommat, tai niiden puutteessa mitkä vaan hommat! Eilen suoritin RSAn (responsible service of alcohol) siinä toivossa että pääsisin vaikkapa tiskin taakse! 

Viikot täällä ovat entisellään, vain Jenna puuttuu. Ihmisten arvon ymmärtää täysin vasta etäisyyden (kilometreissä) kasvaessa! Ikävä on ystävää!

J tekee täyttä viikkoa, joten viikonloppuisin eletään sitten täysillä! Tunnen olevani kiitollisuudenvelassa kaikesta ihanasta ja hurjasta, mitä olen hänen kanssaan päässyt kokemaan! Esimerkiksi riippuliito.. Viime lauantaina hypättiin kalliolta alas ja annettiin tuulen lennättää meitä Newcastlen ihanien rantojen yläpuolella. Vastaavaa en ole ennen kokenut, fiilis oli mahtava. Eikä taatusti jää viimeiseksi kerraksi! Lisäksi ollaan veneilty, keilailtu ja wakeboardailtu. 

Jos minulta kysytään mitä ajattelen tulevaisuudestani täällä?

En itsekkään ole täysin varma.. Mutta ainakin olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa elämä maistuu suklaakakulle ja skumpalle! Sitä makua ja tunnetta en aijo heittää hukkaan. Aijon nauttia täysillä siitä, mitä elämä eteeni heittää!