Aika on vierähtänyt nopeasti ja edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Viime viikko meni pääpiirteittäin maalatessa. Sateiset kelit antoivat potkua maalimotivaatiolle. Muutettin punatiiliseinäinen autotalli kirkkaanvalkoiseksi vierashuoneeksi hyvällä menestyksellä! Vielä puuttuu verhot ja muutama huonekalu/sisustuselementti. Keskiviikkona seikkailtiin Newcastlen yössä ja torstaina etsittiin puuttuvia palasia edellisen illan palapelistä. Sunnuntaina käytiin koko perheen voimin upealla Caves rannalla, jonka rantaa reunustaa nimensä mukaiset hiekkakivestä muodostuneet luolat.
Viime viikkoa pohjusti sekavat tunteet ja ajatusten ristiriidat. Joskus on vain päätettävä, vaikka ei olisikaan päätöksestään varma. Etäisyys ja välimatka muuttavat ihmistä ja ajatusmaailmaa, niin kävi minulle. En ollutkaan valmis kaukosuhteeseen. Surullista, mutta toivottavasti ei lopullista. Onhan tässä vielä loppuelämä aikaa asettua, sillä juuri nyt minusta ei siihen selvästikkään ole. Elämä jatkuu, kun yksi oppitunti loppuu.
Stories never end, they just continue changing. That's how it is with us, restless, stressed little soldiers.. Lets take a break, lets just break the endless for a sec. Im feeling numb. Dont you judge me, I never judged you! Put a smile on your face, cause this leads us to happiness. Forever there for you, just in a different way now than before.
Olen pahoillani tuosta viimeisismmasta :/. Tiedan kuinka ulkomailla asuminen ei aina ole ruusuilla tanssimista, mutta se kasvattaa sinua ihmisena.... voisin sanoa melkein enemman kuin mikaan muu :) (vaikkei mulla ole kylla lapsia tai mitaan et silta osastolta en viela tieda :D). Onnea matkaan kaiken suhteen ;)!
VastaaPoista